Tulehduksellisten reumasairauksien oireet
Tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluvat esimerkiksi aksiaalinen spondylartriitti ja selkärankareuma, nivelpsoriaasi ja nivelreuma. Muita tulehduksellisia reumasairauksia ovat lupus, kihti ja erilaiset niveltulehdukset.
Nämä kaikki ovat erilaisia autoimmuunisairauksia, joissa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää erehdyksessä tervettä kudosta vastaan. Tämä aiheuttaa tulehdusta tai turvotusta, mikä on tulehduksellisen reumasairauden tunnuspiirre.
Jokainen tulehduksellisista reumasairauksista on omanlaisensa, mutta niillä on joitakin yhteisiä piirteitä:
Tulehdus voi aiheuttaa nivelissä ja lihaksissa turvotusta, kipua ja jäykkyyttä. Useimmissa tautimuodoissa kipu pahenee levossa ja lievittyy liikkuessa. Erityisesti jäykkyys lisääntyy, jos ihminen istuu tai on muutoin liikkumatta pitkän aikaa.
Jos sairastat tulehduksellista reumasairautta, tunnet luultavimmin tulehduksen aiheuttamaa kipua nivelissä. Kipua voi kuitenkin esiintyä myös muualla kehossa – myös alueilla, joilla ei ole tulehdusta.
Äärimmäinen väsymys on tulehduksellisten reumasairauksien yleinen oire. Sen lisäksi kipu ja diagnoosin aiheuttama ahdistuneisuus voivat tehdä unesta levotonta, mikä pahentaa väsymystä entisestään.
Väsymys voi olla myös lähestyvän pahenemisvaiheen merkki. Kuuntele kehoasi ja lepää, kun siltä tuntuu.
Painon lasku voi olla tulehduksellisen reumasairauden varhainen oire.
Se voi olla myös seurausta ruokahaluttomuudesta tai tulehduksellisen reumasairauden aiheuttamista ruoansulatuskanavan oireista, kuten vatsakivusta ja ripulista. Nämä oireet voivat johtua ruoansulatuskanavan eri osissa, kuten suolistossa, esiintyvästä tulehduksesta.
Kun tulehduksellisen reumasairauden oireita alkaa ilmetä, ihminen voi tuntea tietynlaista tyytymättömyyden tunnetta. Kun oireet pahenevat, kokemus siitä, että asiat eivät ole kohdallaan, voi voimistua ja aiheuttaa ahdistuneisuutta ja/tai masennusta. Jotkin tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että immuunivaste itsessään voisi laukaista masennuksen. Masennusta voivat aiheuttaa myös sairauden oireet, kuten väsymys ja toimintakyvyn heikkeneminen.
Tulehduksellinen reumasairaus voi ymmärrettävästi vaikuttaa merkittävällä tavalla elämään, ja sopeutuminen voi olla vaikeaa. Jos diagnoosi aiheuttaa sinulle huolta tai et tahdo pärjätä sairauden kanssa, keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tuen tarpeesta. Mielenterveytesi on yhtä tärkeä asia kuin fyysinen terveytesi, ja on ammattilaisia, jotka osaavat auttaa.
Kipu kylkiluissa, säärissä tai kantapäissä (entesiitti) (aksiaalinen spondylartriitti, nivelpsoriaasi). Kipua alueilla, joilla jänteet ja nivelsiteet kiinnittyvät luihin, eli entesiittiä, esiintyy usein esimerkiksi kantapäissä, säärten yläosassa tai kylkiluissa.
Ongelmat silmissä ja näkökyvyssä (uveiitti) (aksiaalinen spondylartriitti, nivelpsoriaasi). Silmän värikalvon, sädekehän tai suonikalvon tulehdus eli uveiitti voi aiheuttaa kuivuutta, punoitusta ja näkökyvyn muutoksia.
Heikentynyt ruokahalu (nivelreuma, nivelpsoriaasi)
Punoitus ja kuumotus (nivelreuma, nivelpsoriaasi). Turvotuksen ja arkuuden lisäksi niveliä ympäröivässä kudoksessa ilmenevä tulehdus voi saada ihon tuntumaan kuumalta koskettaessa.
Hikoilu (nivelreuma)
Ihottuma tai muut iho-oireet (psoriaasi) (aksiaalinen spondylartriitti, nivelpsoriaasi) Psoriaasi on yleisempää tietyn tyyppisiä tulehduksellisia reumasairauksia, erityisesti nivelpsoriaasia, sairastavilla ihmisillä, ja se synnyttää ihoon hilseileviä, punaisia tai ruskeita läiskiä.
Kuume jonkin toisen oireen, kuten nivelkivun, yhteydessä voi olla merkki tulehduksellisesta reumasairaudesta.
Tulehduksellisen reumasairauden toteaminen
Tulehdukselliset reumasairaudet ovat ryhmä sairauksia, joille tyypillistä on nivelten tulehdus eli inflammaatio, mikä voi vaikuttaa myös muualla elimistössä. Tulehduksellisia reumasairauksia ovat aksiaalinen spondylartriitti ja selkärankareuma, nivelpsoriaasi ja nivelreuma.
Hoitamattomana näiden sairauksien seurauksena elimistöön voi syntyä pysyviä vaurioita. Siksi nivelissä esiintyvästä kivusta, turvotuksesta tai jäykkyydestä on hyvin tärkeää keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Tulehduksellisen reumasairauden diagnosoiminen voi olla vaikeaa. Terveydenhuollon ammattilaisten tiimi tarkastelee oireita, esittää kysymyksiä aiemmasta terveyshistoriasta, tutkii ja teettää tarvittaessa mm. röntgen- ja kuvantamistutkimuksia sekä laboratoriotutkimuksia.
Mieltä askarruttavista oireista keskustellaan usein ensimmäisenä terveyskeskus- tai työterveyslääkärin kanssa. Lääkäri kysyy oireista ja tutkii, tarkastelee niveliä turvotuksen ja tulehduksen merkkien varalta ja mittailee nivelten liikkuvuutta. Jos lääkäri epäilee tulehduksellista reumasairautta, hän ohjaa hoitoon reumatautien erikoislääkärille.
Kuvantamistutkimukset
Seuraavassa vaiheessa saadaan kenties lähete erilaisiin kuvantamistutkimuksiin, joissa turvotusta ja/tai nivelvaurioita tutkitaan tarkemmin. Kuvantamistulokset auttavat lääkäriä erottamaan tulehdukselliset reumasairaudet toisistaan. Kuvantamistutkimukset auttavat myös sairauden etenemisen seuraamisessa.
Kuvantamistutkimuksia ovat mm.
Laboratoriokokeissa saatetaan havaita tulehduksen aiheuttamia muutoksia veriarvoissa. Tulehduksellisia reumasairauksia ei kuitenkaan voida todeta, eikä toisaalta myöskään poissulkea, pelkkien laboratoriotutkimusten perusteella. Sen sijaan ne tarjoavat arvokasta lisätietoa, jonka avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat päätellä, mistä on kyse.
Lääkärin teettämiin laboratoriokokeisiin voivat lukeutua:
Perinnöllisen riskin testaus
Testauksen avulla voidaan selvittää, onko potilaalla HLA-B27-kudosantigeeni, joka on yhteydessä aksiaaliseen spondylartriittiin ja selkärankareumaan. Testi yksinään ei kuitenkaan riitä diagnoosin tekemiseen, koska tämä kudostyyppi on niin yleinen Suomessa.
Reumatekijä
Reumatekijä on eräs verinäytteestä määritettävissä oleva vasta-aine, joka voi viitata autoimmuunivasteeseen (tilanteeseen, jossa elimistö hyökkää tervettä kudosta vastaan). Sitä käytetään helpottamaan nivelreuman diagnosointia.
Nimestään huolimatta reumatekijä ei ole varma merkki nivelreumasta – sitä esiintyy myös muissa sairauksissa, kuten Sjögrenin oireyhtymässä ja muissa sidekudossairauksissa. Sitä esiintyy iän karttuessa enenevässä määrin myös terveillä ihmisillä.
Lääkäri saattaa antaa lähetteen laboratoriotutkimuksiin, joissa mitataan reumatekijän pitoisuutta ja selvitetään sitä kautta nivelreuman mahdollisuutta. Mitä korkeampi pitoisuus on, sitä todennäköisempää on, että potilaalla on nivelreuma.
Reumatekijän pitoisuutta arvioidaan asteikolla, jolla noin puolet nivelreumaa sairastavista saa poikkeavan eli positiivisen tuloksen.
Jos tulos on positiivinen eli reumatekijää on verinäytteessä runsaasti, potilas on ns. seropositiivinen. Tulos voi tarkoittaa, että potilas on sairastunut nivelreumaan tai sairastuu nivelreumaan tulevaisuudessa, mutta se ei ole varmaa, eikä sairautta pystytä ennustamaan. Jos testitulos on positiivinen, testiä tuskin on tarpeen toistaa.
On myös mahdollista, että potilas on seronegatiivinen (verinäytteessä ei ole reumatekijää), mutta sairastaa nivelreumaa siitä huolimatta. Noin 20 % nivelreumapotilaista saa negatiivisen testituloksen. Jos tulos on negatiivinen, mutta lääkäri epäilee edelleen nivelreumaa, testi saatetaan toistaa, jotta sairauden etenemistä voidaan seurata.
Jos reumatekijä on positiivinen, mutta muita nivelreuman oireita ei ole, on hyvä tarkastella omia riskitekijöitä (esimerkiksi lopettaa tupakointi), jotta nivelreumaan sairastumisen riski pienenee.
Haluatko lukea lisää tulehduksellisista reumasairauksista? Klikkaa alla olevia otsikoita löytääksesi lisää tietoa.
Kuinka tulehduksellista reumasairautta hoidetaan
Nivelreumaan, nivelpsoriaasiin ja aksiaaliseen spondylartriittiin on olemassa erilaisia hoitokeinoja, kuten erityyppisiä lääkkeitä.
Lue lisää
Elämää tulehduksellisen reumasairauden kanssa
Reumadiagnoosin saaminen voi olla rankkaa, mutta voit pyrkiä hallitsemaan sairauttasi monin tavoin.
Lue lisää
Tukea ja neuvoja
Sinun ei tarvitse pärjätä reumasairauden kanssa yksin – lue tästä, kuinka löydät tukea.
Lue lisää