Aksiaalinen spondylartriitti ja selkärankareuma

Minkälaisia sairauksia aksiaalinen spondylartriitti ja selkärankareuma ovat?

Aksiaalinen spondylartriitti  (axSpA)

Aksiaalinen spondylartriitti (axSpA) on yhteisnimitys röntgentutkimuksissa havaittujen muutosten perusteella diagnosoidulle aksiaaliselle spondylartriitille (radiographic axSpA), jota kutsutaan selkärankareumaksi, ja aksiaaliselle spondylartriitille, jonka aiheuttamat muutokset eivät näy röntgenkuvissa (non-radiographic axSpA, nraxSpA).

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti, joka ei näy röntgenkuvissa (röntgennegatiivinen aksiaalinen spondylartriitti, nraxSpA) keskenään samankaltaisia, tulehduksellisia reumasairauksia.

Tulehdus (engl. inflammation) on osa tervettä immuunipuolustusjärjestelmää. Tulehdusreaktiossa verenkierto voimistuu, ja järjestelmä lähettää tulehdusalueelle juuri tietynlaisia soluja. Tavallisesti tulehdusreaktio on elimistön tapa vastata infektioon, mutta tulehdusreaktio voi aktivoitua myös muulloin. Silloin kyseessä on sairaus, kuten esimerkiksi aksiaalinen spondylartriitti.

Aksiaalinen spondylartriitti aiheuttaa tulehdusta useassa kohtaa selkärangan alaosaa, muun muassa selkärangan luissa ja nikamissa. Ajan myötä tulehdus voi vahingoittaa selkärankaa ja aiheuttaa luun uudismuodostusta, jonka vuoksi selkärangassa voi tapahtua eri osien yhteen liittymistä ja sitä kautta rangan jäykistymistä. Tätä kutsutaan ankyloosiksi.

Selkärankareumaa sairastavilla nikamissa ja selkärangassa tapahtuvat muutokset pystytään havaitsemaan röntgenkuvista. Aksiaalisessa spondylartriitissa nämä muutokset eivät näy röntgenkuvissa, mutta ne saatetaan havaita magneettikuvauksessa.

Aksiaalisen spondylartriitin oireet

Aksiaalisen spondylartriitin oireet voivat olla yksilöllisiä ja ne kehittyvät tavallisesti useiden kuukausien tai vuosien aikana. Aksiaalinen spondylartriitti voi ilmetä missä iässä tahansa, mutta tavallisesti se kehittyy teini-ikäisille tai nuorille aikuisille. Oireita voi esiintyä vain toisinaan, ja ne saattavat muuttua ajan myötä.

Aksiaaliseen spondylartriittiin liittyy lähes aina vaiheita, joissa potilas tuntee akuuttia kipua (pahenemisvaihe), ja vaiheita, jolloin oireet lievittyvät (remissio).



Aksiaalisen spondylartriitin tärkeimpiä oireita ovat:

Selkäkipu ja alaselän jäykkyys

Selkäkipu ja alaselän jäykkyys

Aksiaalisen spondylartriitin tärkeimpiä oireita ovat tavallisesti selkäkipu ja alaselän jäykkyys. Kipu ja jäykkyys, jotka ovat usein pahimmillaan aamulla ja yöllä, lievittyvät tavallisesti liikkeessä, eivät levossa.

Muut nivelkivut

Muut nivelkivut

Aksiaalinen spondylartriitti voi aiheuttaa tulehdusta myös muissa nivelissä, tavallisimmin lonkassa, polvessa, nilkassa ja olkapäissä. Tulehdus voi aiheuttaa nivelissä kipua, jäykkyyttä ja turvotusta.

Uveiitti eli silmän suonikalvoston tulehdus

Uveiitti

Uveiitti oireilee silmissä kipuna, vetistämisenä ja punoituksena. Se saattaa aiheuttaa näön hämärtymistä ja valoherkkyyttä.

Entesiitti

Entesiitti

Kivulias tulehdus alueilla, joilla luut kiinnittyvät nivelsiteisiin ja jänteisiin. Tavallisimmin entesiittiä esiintyy sääriluun yläosassa, kantapään alla tai takana ja kylkiluiden ja rintalastan liitoskohdissa. Viimeksi mainittu saattaa aiheuttaa rintakipua ja vaikeuttaa hengittämistä syvään

Muita aksiaalisen spondylartriitin oireita

Osalla aksiaalista spondylartriittia sairastavista saattaa ilmetä myös yleisluontoisempia oireita, kuten:

  • Olo paranee liikkuessa ja pahenee levossa
  • Väsynyt tai vetämätön olo
  • Kohonnut ruumiinlämpö (kuume)
  • Hikoilu
  • Masennus
  • Painon lasku, erityisesti sairauden alkuvaiheessa
  • Daktyliitti (turvonneet sormet ja varpaat)

Mikä aksiaalisen spondylartriitin aiheuttaa?

Mikä aksiaalisen spondylartriitin aiheuttaa?

Toistaiseksi ei tiedetä, mikä aksiaalisen spondylartriitin aiheuttaa, mutta sairaus näyttää olevan yhteydessä tiettyyn geeniin nimeltä ihmisen leukosyyttiantigeeni B27 (HLA-B27).

Tutkimus on osoittanut, että suunnilleen yhdeksän kymmenestä aksiaalista spondylartriittia sairastavasta potilaasta kantaa HLA-B27 -geeniä. Kaikille geeniä kantaville ei kuitenkaan kehity aksiaalista spondylartriittia.

Aksiaalisen spondylartriitin voi laukaista yksi tai useampi ympäristötekijä, vaikka näitä ei vielä tunneta.

Voiko aksiaalinen spondylartriitti periytyä?

Aksiaalinen spondylartriitti voi kulkea suvussa, ja HLA-B27 -geeni voi siirtyä sukupolvelta toiselle. HLA-B27 -geeniä kantavilla henkilöillä, joiden perheessä esiintyy aksiaalista spondylartriittia (esimerkiksi toinen vanhemmista, veli tai sisko sairastaa aksiaalista spondylartriittia), on huomattavasti suurempi riski sairastua kuin henkilöillä, joiden perheessä sairautta ei esiinny.

Jos sairastat aksiaalista spondylartriittia ja kannat HLA-B27 -geeniä, geeni siirtyy 50 %:n todennäköisyydellä myös lapsellesi. Arviolta 5–20 % geenin perineistä lapsista sairastuu aksiaaliseen spondylartriittiin. Jos sairastat aksiaalista spondylartriittia, mutta sinulla ei ole HLA-B27 -geeniä, sairauden periytymisen todennäköisyys on alle 10 %. (Viite: https://www.nhs.uk/conditions/ankylosing-spondylitis/causes/)