Näitä ilmestyy ihopoimujen alueille (yhdessä paiseiden kanssa), usein ensin yhteen paikkaan ja sitten toiseen.
HS-taudin oireet
HS-tauti voi haitata elämää merkittävästi, koska se aiheuttaa kivuliaita paiseita ihon alle. Vaikeissa tapauksissa paiseet voivat yhdistyä ja muodostaa vuotavia onteloita. Kun paiseet ja vuotavat ontelot puhkeavat, ne jättävät ihon pintaan arpia, jotka voivat rajoittaa liikkuvuutta ja vaikuttaa elämänlaatuun.
HS-taudin pääasiallisia oireita ovat:
Mustapäät (avoimet mustapäät)
Näitä ilmestyy ihopoimujen alueille (yhdessä paiseiden kanssa), usein ensin yhteen paikkaan ja sitten toiseen.
Kivuliaat, herneen kokoiset paiseet
HS-tauti alkaa yleensä pienillä, kivuliailla ihonalaisilla paiseilla, joita ilmestyy yhteen kohtaan. Ne voivat hävitä tai puhjeta ja vuotaa märkää muutaman tunnin tai päivän kuluttua. Muita paiseita voi ilmaantua ajan myötä samaan paikkaan.
Vuotavat paiseet tai haavaumat
Osa haavaumista voi jäädä, suurentua, levitä ja muodostaa paiseita. Tällaiset paiseet voivat puhjeta ja erittää märkää, joka saattaa haista epämiellyttävältä.
Vuotavat ontelot
Vuotavat ontelot ovat tunneleita, jotka muodostuvat ihon alle ja yhdistävät mahdollisesti märkää vuotavat paiseet toisiinsa. Nämä edellyttävät usein joko kirurgista hoitoa tai hoitoa biologisilla lääkkeillä.
Mihin elimistön osiin HS-tauti vaikuttaa?
HS-tauti ilmaantuu yleensä sellaisille ihon alueille, jotka hankautuvat yhteen, ja sitä voi esiintyä yhdellä tai useammilla alueilla.
Kainalot ovat yleisimpiä alueita, mutta HS-tautia voi ilmetä millä tahansa seuraavista alueista:
Hurleyn luokitus
Yleisin HS-taudin etenemisen seurantaan käytettävä työkalu on Hurleyn luokitus, jossa on kolme vaikeusastetta taudin luokittelemiseen:
Tässä vaiheessa esiintyy yksittäisiä tai useita paiseita, mutta ei laaja-alaisia paiseita, vuotavia onteloita tai arpia
Tässä vaiheessa esiintyy yksi tai useampi toisistaan erillään oleva paise, joka ilmestyy aina uudelleen, sekä joitakin vuotavia onteloita ja arpia
Tässä vaiheessa esiintyy useita toisiinsa yhteydessä olevia vuotavia onteloita ja paiseita koko alueella, eikä tervettä ihoa ole juuri lainkaan.
HS-taudin diagnosoiminen
Tällä hetkellä HS-taudin diagnosoimiseen ei ole olemassa mitään tiettyä testiä. Lääkäri tarkastaa yleensä oireilevan ihoalueen ja saattaa ottaa näytteen laboratoriokokeita varten. Myös ultraäänitutkimus voi auttaa lääkäriä vahvistamaan diagnoosin.
Nicole, HS-tautia sairastava Irlannista
HS-taudin diagnosointi voi kestää kauan. HS-taudin diagnoosin saamiseen voi kulua jopa 7–12 vuotta. Tämä johtuu siitä, että HS-tauti ei ole kovin tunnettu sairaus, ja sitä voidaan virheellisesti luulla toiseksi taudiksi, kuten akneksi tai karvatupen tukkeumaksi. Diagnoosin saaminen ja hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta HS-taudista ei kehity vaikeaa tai toimintakykyä heikentävää. Tämän vuoksi on tärkeää kertoa lääkärille mahdollisimman pian, jos epäilet, että sinulla saattaa olla HS-tauti. HS-taudin sairastaminen voi olla haastavaa, mutta diagnoosin saatuasi voit ottaa sairautesi paremmin haltuun.
Sinun täytyy ehkä käydä useammalla eri lääkärillä diagnoosivaiheen aikana. Jos mahdollista, kannattaa kääntyä ihotautilääkärin puoleen tai pyytää lähete ihotautilääkärille. Diagnoosin saamisen jälkeen hoitotiimiisi voi kuulua useita eri asiantuntijoita, esimerkiksi yleislääkäri, ihotautilääkäri, kirurgi, sairaanhoitaja, gynekologi tai psykologi. Yhdessä nämä terveydenhuollon ammattilaiset muodostavat terveydenhoitotiimisi. Pääasiallisen hoitokontaktisi pitäisi olla HS-tautiin perehtynyt yleislääkäri tai ihotautilääkäri.
Viitteet
Haluatko lisätietoja HS-taudista? Lue lisää alla olevista linkeistä.
HS-tautiin ei ole toistaiseksi parannuskeinoa, mutta saatavilla on useita hoitoja, joilla tautia voidaan hallita ja oireita voidaan lievittää.
Lue lisääHS-diagnoosin saaminen voi tuntua ikävältä, mutta tarjolla on tukea, jonka avulla voit elää onnellista ja täysipainoista elämää.
Lue lisää