HS-taudin oireet ja diagnosointiHS-taudin oireet ja diagnosointi

HS-taudin oireet ja diagnosointi

Tutustu HS-taudin oireisiin ja sen diagnosointiin.

HS-taudin oireet

HS-tauti voi haitata elämää merkittävästi, koska se aiheuttaa kivuliaita paiseita ihon alle. Vaikeissa tapauksissa paiseet voivat yhdistyä ja muodostaa vuotavia onteloita. Kun paiseet ja vuotavat ontelot puhkeavat, ne jättävät ihon pintaan arpia, jotka voivat rajoittaa liikkuvuutta ja vaikuttaa elämänlaatuun.

HS-taudin pääasiallisia oireita ovat:

Mihin elimistön osiin HS-tauti vaikuttaa?Mihin elimistön osiin HS-tauti vaikuttaa?

Mihin elimistön osiin HS-tauti vaikuttaa?

HS-tauti ilmaantuu yleensä sellaisille ihon alueille, jotka hankautuvat yhteen, ja sitä voi esiintyä yhdellä tai useammilla alueilla.

Kainalot ovat yleisimpiä alueita, mutta HS-tautia voi ilmetä millä tahansa seuraavista alueista:

  • kainalot
  • nivuset
  • sisäreidet
  • peräaukon ympärys ja väliliha (peräaukon ja sukupuolielinten välinen alue)
  • rinnanaluset
  • pakarat
  • häpyalue
  • ulkoiset sukuelimet
  • kivespussi
  • rintakehä
  • päänahka
  • korvantaukset
  • silmäluomet

Hurleyn luokitus

Yleisin HS-taudin etenemisen seurantaan käytettävä työkalu on Hurleyn luokitus, jossa on kolme vaikeusastetta taudin luokittelemiseen:


Vaikeusaste I: (HS-taudin lievin muoto)

Tässä vaiheessa esiintyy yksittäisiä tai useita paiseita, mutta ei laaja-alaisia paiseita, vuotavia onteloita tai arpia


Vaikeusaste II:

Tässä vaiheessa esiintyy yksi tai useampi toisistaan erillään oleva paise, joka ilmestyy aina uudelleen, sekä joitakin vuotavia onteloita ja arpia


Vaikeusaste III: (HS-taudin vaikein muoto)

Tässä vaiheessa esiintyy useita toisiinsa yhteydessä olevia vuotavia onteloita ja paiseita koko alueella, eikä tervettä ihoa ole juuri lainkaan.

HS-taudin diagnosoiminenHS-taudin diagnosoiminen

HS-taudin diagnosoiminen

Tällä hetkellä HS-taudin diagnosoimiseen ei ole olemassa mitään tiettyä testiä. Lääkäri tarkastaa yleensä oireilevan ihoalueen ja saattaa ottaa näytteen laboratoriokokeita varten. Myös ultraäänitutkimus voi auttaa lääkäriä vahvistamaan diagnoosin.

“HS-taudin kanssa eläminen pakottaa sinut olemaan oma puolestapuhujasi ja puolustamaan itseäsi.”

Nicole, HS-tautia sairastava Irlannista

HS-taudin diagnosointi voi kestää kauan. HS-taudin diagnoosin saamiseen voi kulua jopa 7–12 vuotta. Tämä johtuu siitä, että HS-tauti ei ole kovin tunnettu sairaus, ja sitä voidaan virheellisesti luulla toiseksi taudiksi, kuten akneksi tai karvatupen tukkeumaksi. Diagnoosin saaminen ja hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta HS-taudista ei kehity vaikeaa tai toimintakykyä heikentävää. Tämän vuoksi on tärkeää kertoa lääkärille mahdollisimman pian, jos epäilet, että sinulla saattaa olla HS-tauti. HS-taudin sairastaminen voi olla haastavaa, mutta diagnoosin saatuasi voit ottaa sairautesi paremmin haltuun.

Sinun täytyy ehkä käydä useammalla eri lääkärillä diagnoosivaiheen aikana. Jos mahdollista, kannattaa kääntyä ihotautilääkärin puoleen tai pyytää lähete ihotautilääkärille. Diagnoosin saamisen jälkeen hoitotiimiisi voi kuulua useita eri asiantuntijoita, esimerkiksi yleislääkäri, ihotautilääkäri, kirurgi, sairaanhoitaja, gynekologi tai psykologi. Yhdessä nämä terveydenhuollon ammattilaiset muodostavat terveydenhoitotiimisi. Pääasiallisen hoitokontaktisi pitäisi olla HS-tautiin perehtynyt yleislääkäri tai ihotautilääkäri.

Haluatko lisätietoja HS-taudista? Lue lisää alla olevista linkeistä.

Mistä HS-tauti johtuu?

Mistä HS-tauti johtuu?

Tutustu HS-taudin syihin ja laukaiseviin tekijöihin.

Lue lisää
Miten HS-tautia hoidetaan?

Miten HS-tautia hoidetaan?

HS-tautiin ei ole toistaiseksi parannuskeinoa, mutta saatavilla on useita hoitoja, joilla tautia voidaan hallita ja oireita voidaan lievittää.

Lue lisää
Elämä HS-taudin kanssa

Elämä HS-taudin kanssa

HS-diagnoosin saaminen voi tuntua ikävältä, mutta tarjolla on tukea, jonka avulla voit elää onnellista ja täysipainoista elämää.

Lue lisää